You would be a great actor with those gestures!

(otsikko hostmomim lausahduksesta tältä illalta.)

Oon viimepäivinä käynyt kävelemässä ympäri lähialueita kun on ollut hyvä säät, about +20°C vähintään. Joen toiselta puolelta saa myös ostettua halvemmalla pepsi nexiä ja sieltä löytyy cc lemon zeroa. Kannattaa näin ollen kiertää kaikki lähisupermarketit läpi, voi yllättyä, nee? Toissapäivänä tuli kuvailtua jonkin verran, tänään kuitenkin viisaana lapsena unohdin ottaa kameran AKUN. Ei siitä järkkäristä pahemmin ollut hyötyä ilman akkua.. Mitä tästä opimme? Kannattaa pitää kamera akun vieressä, jos akku on irrotettu kamerasta. Mikäs siinä, kävelin sitten päälle 5km raahaten käyttökelvotonta kameraa mukana, jeejee?

Toissapäiväisiä kuvia kuitenkin nyt muutama:

Heti joen toisella puolella näkyy vasemmalla puolella tällaista 

Sakura, näin vaihteeksi :D

Toissapäivänä kävimme community centerissä teapartyissa :D
Se tunne kun tuo pulla maistui NIIN suomalaiselta. Kaneli ja omena. hehe.

Toissapäivänä hostmom kertoi, että Tsuryasta oli soitettu ja seifukuni (=koulupuku) olisi valmis noudettavaksi. Alunperin oli tarkoitus hakea puku lauantaina jos veljen baseballjoukkue ei voittaisi aamun peliä. Kuitenkin, joukkue voitti, mutta äidin tullessa lounaalle (takoyaki to nori to onigiri, omnom) kotiin hän ehdotti, että voisin mennä kirjastoon odottamaan siskon viulutunnin ajaksi. Sen jälkeen voisimme sitten käydä hakemassa puvun. Eipä siinä mitään, neljän jälkeen suuntasimme bussipysäkille ja pääsin ensimmäistä kertaa japanilaisen paikallisbussin kyytiin, jeeeee? Hämmentävän pehmeät penkit ja lyhyet selkänojat oli kyllä. Siskoa hämmensi kun kerroin, että Suomessa pitää heiluttaa kättä jos haluaa bussin pysähtyvän (.....eivätkä ne kyllä aina silloinkaan pysähdy....), täällä kun bussi pysähtyy jos pysäkillä on ihmisiä.

Kumamoto ekiltä pääsin myös ensimmäistä kertaa junan kyytiin, enkä ehkä kestä niitä kuulutuksia ennen junan lähtöä. Mikä se tekopirteä naurava naisääni on olevinaan?? Ja hämmentävää kovaäänistä pimputusta.. Junassa oli kumman hiljaista siihen asti kunnes pysäkkiä ennen suizenji gardensia kyytiin tuli koululaisia, sinne meni hiljaisuus :D

Suizenji gardensilta kävelimme kiireellä kirjastolle, siskolla olikin alkanut tunti jo 4:30pm vaikka toisin luultiin. Jäin kirjaston oville ja kävelin sisään, mutta ehdin olla siellä ehkä alle viisi minuuttia kun vartija ja joku työntekijä tulivat selittämään jotain. Iloisena gaijinina istuin ja esitin ymmärtäneeni, mutta hetken päästä he tulivat uudestaan ja osoittivat kelloa, jolloin tajusin, että kirjasto ilmeisesti menee kiinni.

Ei siinä, kävelin ulos ja seison hetken pihalla miettien mitäs nyt. Siskon viulutunnin loppumiseen oli päälle tunti ja hostmom hakisi meidät vasta 1,5h päästä.. Laitoin kuitenkin hostmomille meerua tilanteesta ja vastauksena tuli puhelu, että hän tulisi hakemaan about 20min päästä. Kävelin sitten kirjaston edessä olevaa tietä ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen, kunnes näin 7Elevenin, joka hyvin pelasti ajanvieton. Kävellessäni kohti 7Eleveniä vastaan tuli jotain baseballjätkiä, jotka iloisesti huudahtivat 'guten tag!'. Ok, ihan hienoa hei kamut, mutta lähdetäänkö siitä etten ole saksalainen? Ei siinä, nauratti vaan aika paljon jälkikäteen.

7Elevenistä bongasin ichigomiiru meron pania, mutta hölmönä en ostanut. Tänään yritin nimittäin etsiä sitä, eikä läheisestä 7Elevenistä ainakaan löytynyt.. yhyy >:

Hostmom tuli aika pian, odottelimme jonkin aikaa siskoa ja sitten suuntasimme kauheassa ruuhkassa kohti Tsuryaa. 

Auto laitettiin sellaiseen tosi hämmentävään parkkitaloon, missä ajetaan liikkuvan jalustan päälle ja sitten auto nousee jonnekin sinne korkeuksiin. Tää oli jo toinen kerta kun tuonne vietiin auto, mutta silti jaksoin hämmentyä.

Kävellessämme Tsuryalle nähtiin joku ihan ihmeellinen PINKKI auto, joka soitti järjettömän kovaäänistä pimputusmusiikkia. Kyseessä on kuulemma paikallisillekin harvinainen näky, eikä mikään ihana. Kuvaa ei valitettavasti ole, en jaksanut kaivaa pokkaria jostain laukun pohjalta (kangaskassin pohja on tosi kaukana ja tälleen), mutta näky oli kyllä mielenkiintoinen!

Koulupukua piti sitten sovittaa vielä ja tuntui niin hämmentävältä pukeutua siihen. Etenkin kun se on mittojen mukaan tehty ja tuntuu, että toi paita mahtuisi isällenikin.. Ok, hihat ehkä nyt olisi lyhyet, mutta muuten se on aivan hurjan iso. 

Mitäköhän siellä olisi?

Vaikka tilasimme kesä- ja talvipuvun niin ei sieltä tullut kuin talvipuku, pfft. Kesäpuvun saa ilmeisesti joskus toukokuun puolessa välissä or so. Tsuryalta soitellaan kun se on valmis, joten se pitää sitten vaan hakea, ei enää mittojen ottamista :D

Kun oltiin lähdössä hisseille hostmom huomasi, että sinne koulupukuosastolle oli tullu kolme länsimaalaisen näköistä nuorta hakemaan pukuja isoisänsä kanssa. Hetki seistiin siinä katsomassa ja päädyttiin puhumaan heille, kyseessä oli nuoria, jotka on puoliksi amerikkalaisia ja puoliksi japanilaisia, mutta he eivät puhu sanaakaan englantia. Hämmensi. Isoisä kuitenkin kutsui käymään heidän luonaan, asuvat kuulemma kouluni lähellä. Hmm, katsotaan nyt, mun japanintaidolla ei kovin suuria keskusteluja käydä :---D

talvipuvun villapaitaan kirjailtu 'f', koska koulu on 'gakuendai fuzoku high school'.
.....lyhyemmin vain 'gakufu'.

oikein kauniisti nimeni katakanoilla laitettu takin sisäpuolelle.

takin napeissa on tuollainen joku tekstinpätkä.
kaikissa sama, eikä mulla ole hajuakaan mikä tuon funktio on,
mutta ihan kiva yksityiskohta (:

valmiina kouluun klo 22:15 lauantai-iltana? kyllä!

ei ole halpaa lystiä TALVIpuku.. onneksi järjestö maksaa.

Kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin niin tilasin elektronisen sanakirjan amazonilta. Toimitus piti olla tälle päivälle ja iltapäivällä tuskailin kun ei pakettia vielä ollut tullut (matkalaukku tuli ensimmäisenä sunnuntaina jo 09:15). Kuitenkin, juuri kun twitteriin valitin ettei sanakirjaa ole niin ovikello soi ja kohta hostmom tulee takaisin ison amazonin laatikon kanssa. Laatikko oli oikeasti varmaan neljä kertaa isompi mitä olisi tarvittu.. Seuraavaa sieltä sitten paljastui:

It's oh-so-pretty and awesome and cute and beautiful and quite perfect. Painaa melko vähän ja on hieman isompi kuin mun kännykkä. Todella pieni sanakirja siis kyseessä ja rakastan tota kosketusnäyttöä. Alkuun oli 'hieman' ongelmia, että kuinka oikein käytän näinkin hienoa kapistusta, mutta kyllä tää tästä pikkuhiljaa. Pystyin jo illemmalla selittämään sanan 'flattered' tuon avulla, yay!

Illat on ihania, koska meillä on täällä aina yhteinen kahvihetki ja sen jälkeen vaan jutellaan kaikesta ja/tai katsotaan televisiota. tänään keskustelunaiheena oli japanilainen kouluelämä ja suomalaiset sukunimet. Se tunne kun hostmom yrittää lausua eroa 'huttunen' ja 'hyttynen' välille, eikä eroa löydy. Sain myös selittää siitä, että jokainen suomalainen sukunimi EI lopu '-nen'. ...vaikka suuri osa loppuukin.

Muita puheenaiheita ovat olleet mm. silloisen Neuvostoliiton valloitukset Suomeen, USAn ydinpommi-iskut, Tim Burton ja hänen elokuvansa, Doctor Who (päädyin hehkuttamaan, yllättäen, että kyseessä on paras sarja ikinä ja nää totesi, että voidaan katsoa josko vuokraamosta löytyy. aww yissss!), lävistykset ja tatuoinnit ja vaikka mitkä muutkin. Noi kahvihetket on aivan loistavia, tavoitteena toki, että asap kaikki keskustelut voidaan käydä japaniksi. Kyllä mä nyt ymmärrän paremmin kuin tänne tullessa, mutta puheen tuottaminen on vielä vähän vaikeaa.. Ehkä se sitten koulun alkamisen jälkeen?

Loppukevennykseksi jotain hyvää melonista jälleen :--D Hostsisko ei ole kuulemma nähnyt tätä ikinä missään, enkä kyllä ollut itsekään ennen tätä päivää. Kaikkein parasta ehkä on se, että pullo on alumiinipullo = juoma maistuu OIKEASTI HYVÄLTÄ. Okok, kyllä nyt pepsi nex on hyvää ja se Tokiossa juotu momosparklyjuttu, mutta let's face it: parhaimmalta juoma maistuu tölkistä. Jokin siinä vaan on. Tämä olisi täydellistä, jos kyseessä ei olisi normaalisokerinen juoma.. Hieman äklömakeaa on, kuten niin monet muutkin asiat täällä.......

ps, näin tänään kaupassa DANONEN (maman!!1) sakurajogurttia. Ehkä pitäisi ostaa, koska eipä tässä kohta enää tuota varmasti myydä ja muualta päin maailmaa en usko sitä pahemmin löytyvän.