Say what you say and do it today before days turn into years.

ODOTETTU JA KAIVATTU JOULUKUUN ETÄVALMENNUSKIRJE!

Oli ihan mukava tulla kotiin ja huomata keittiönpöydällä harmaareunainen YFU -kirjekuori, josta paljastui, mitä muutakaan kuin etävalmennuskirje #3. Paperia tuli taas melko kiitettävästi, pitäisi täyttää valmennukseen mennessä tuollainen "Minä itse" -lappunen. Siinä on tarkoitus kuvailla omia luonteenpiirteitä, mitä haluaisi muuttaa, minkälainen on onnistuessaan, miten suhtautuu epäonnistumisiin, kuinka vanhempasi kuvailisivat sinua ja kuinka kaverisi kuvailisivat. Ohjeissa on myös, että pitäisi istua jossain, jossa ei todennäköisesti häiritä. Oma huone keskellä yötä, eh? Pitänee se täytellä tässä joululoman aikana, though it's probably better if I'll fill it ASAP. Joululomalla kun kai pitäisi rentoutuakin, tosin, mitä se oikein on? Kuulin hieman juttuja, että meidän matikanmaikka antaa joululomaksi aika hitsisti läksyä.. not looking forward to it.

Sain tänään koulussa luokkalaiseltani AIVAN IHANAN vihkon, joka mun on otettava kuulemma Japaniin mukaan ja sitten täydenneltävä siellä. Kuitenkin, haluan jo ennen lähtöä sinne mahdollisimman paljon kaikenlaista tekstiä mahdollisimman monelta ihmiseltä. Tänään iltapäivällä kirjeen lukemisen jälkeen ja kuunnellessani ayakan "みん阿曽らの下", vihkoa selaillessani, en oikeasti pystynyt tekemään mitään muuta kuin istumaan kyyneleet silmissä. Emotional exchange student is emotional?

Kuva on luokkamme bootcampilta Nuuksioon, aivan loistavat kaksi päivää♥

Yeeeeah, I hope that you guys know that dividing by zero
is one of the worst mistakes you can ever make.

Well don't we? (=

"YOUR MOM!" -läppää tulee kauhea ikävä.

Memory #1 by Inka. 

Mulla tulee aivan törkeän kova ikävä joitain asioita. Haluan lähteä, oikeasti haluan. Kuitenkin, itken jo lähes valmiiksi siitä, kuinka tulee ikävä. Ensi vuonna en voi heittää käsittämättömän huonoa läppää. Ei sarkasmia ymmärretä, enkä viitsi edes yrittää "your mom!" -juttuja. Niitä kun ei meinaa kukaan muukaan tajuta kuin luokkamme (JA MIRA!!), but I guess you can blame it on the IB? Yritän miettiä kaipaanko joitain ruokia Suomesta, useinhan vaihtareilla tulee ikävä ruisleipää, salmiakkia ja näin edelleen. Kuitenkin, tuntuu ettei oikeastaan mitään sinänsä kestämätön ikävä voi tulla. Lähdenhän maahan, jossa saa vihreää teetä niin paljon kuin jaksaa JA MIKÄ IHANINTA: wakamea<3 Odotan tosi mielenkiinnolla minkälaisia ruokia siellä tulee vastaan, ainoa rajoitus on se, että en nyt ihan kauhean mielelläni söisi punaista lihaa.. Jos se vaikeuttaa perheen löytämistä niin sitten pitänee pystyä sitä syömään, mutta muuten en kyllä haluaisi. No, sen näkee sitten joskus kun perheen saa.

Oon muuten pahoillani, että kirjoittelen hirveästi sekaisin suomea ja englantia ja toisinaan kielioppi kusee ja kovaa. En vaan jaksa kääntää joitain asioita suomeksi ja toisinaan niiden merkityskin muuttuisi aivan liikaa. Kielioppi taas.. no, liikaa englantia ja äikkää vaan 3krt/vko enkä jaksa kauheammin keskittyä siihen sanonko "tekee järkeä" tai jotain muuta :D Kaikki, jotka mut tuntee IRL tietää sen, että puhetyylini on omalaatuinen ja toivottavasti se nyt on kestettävää täälläkin. Yritän toki kirjoittaa mahdollisimman järkevää tekstiä (haha as if I'd be able to do that), mutta sanokaa nyt jos kirjoitan oikeasti jotain aivan päin seiniä.